Diarsanyl ravintolisä ruuansulatushäiriöihin

Diarsanyl® ravintolisää voidaan käyttää koirilla, kissoilla, varsoilla, porsailla, vasikoilla ja pienillä lemmikkieläimillä, kuten kaneilla ja marsuilla ripulin aikana ja sen jälkeen tukemaan suoliston toipumista.

Valmistaja: Ceva Sante Animale, Ranska

Ripuloivan kissan ja koiran kotihoito

* Pidä puhdasta vettä saatavana jatkuvasti.

* Anna ensimmäinen Diarsanyl® annos heti oireiden ilmaannuttua.

* Ruoki lemmikkiäsi helposti sulavalla ruoalla, pieninä annoksina (Virbac Digestive).

* Siirry normaaliin annostukseen muutaman päivän kuluessa.

* Mikäli oireet eivät selvästi parane vuorokauden kuluessa tai eläimen vointi heikkenee,
ota yhteys eläinlääkäriin.

Diarsanyl sisältää mm.:

Montmorilloniittia -savi, joka muodostaa suojaavan kalvon suoliston limakalvolle, ylläpitäen näin suoliston normaalia immuniteettia.

Prebiootteja - frukto-oligosakkaridit ovat hiilihydraatteja, jotka eivät imeydy RS-kanavasta. Tarjoavat ravintoa suoliston hyödyllisille mikrobeille.

Dekstroosia - energia lähde

Elektrolyyttejä - Na, K ja Mg.

Diarsanyl® soveltuu myös jyrsijöille.

Diarsanyl® ravintolisän käyttö varsoille

Ripuli on varsoilla yleinen ja useimmiten itsestään rajoittuva ruoansulatuskanavan häiriö.

Neste- ja elektrolyyttivajeet kehittyvät varsoilla nopeasti, joten on tärkeää, että ripuloivan varsan kuivumisaste

arvioidaan ja tarvittaessa hoidetaan pikaisesti. Eläinlääkäriin tulee aina ottaa yhteyttä mikäli ripulointiin liittyy yleisoireita, kuten lämmön nousua, kipuoireita, huonoa ruokahalua, heikkoutta tai hengityselimiin liittyviä oireita.

Ripuloivan varsan kotihoito

Omistaja voi itsenäisesti antaa Diarsanyl® ravintolisävalmistetta silloin, kun ripuliin ei liity edellä mainittuja yleisoireita ja varsan vointi on ripulia lukuun ottamatta hyvä. Eläinlääkäri voi määrätä Diarsanyl® ravintolisävalmistetta ripulin hoitoon tai muun hoidon tueksi esimerkiksi antibioottihoidon yhteydessä.

Varsaa ei saa koskaan paastottaa eikä vieroittamatonta varsaa pidä estää imemästä tammaa.

Puhdasta vettä ja heinää pidetään saatavilla.

Anna Diarsanyl® ravintolisävalmistetta painon mukaan kaksi kertaa päivässä kolmen päivän ajan taieläinlääkärin ohjeiden mukaisesti. Mittaa lämpö kaksi kertaa vuorokaudessa ja tarkista varsan yleistila useita kertoja päivässä. Seuraa liikkumista, ruokailua ja vireystilaa. Pidä karsina ja varsa puhtaina.

Tallin lämpötila ja ilmanvaihto pidetään varsalle sopivana

Vatsan hyvinvointi

Koiran ruoansulatuskanava on 4-5 kertaa koiran rungon mittainen. Ruoka viipyy suolistossa noin vuorokauden, josta se on mahalaukussa 2-7 tuntia ennen ohutsuoleen kulkeutumista. Ruoka imeytyy ohutsuolesta verenkiertoon nopeasti johtuen koiran ohutsuolen rakenteesta. Suoliston seinämät koostuvat sormimaisista suolenulokkeista (villus ja mikrovillus), joiden tehtävänä on lisätä ohutsuolen pinta-alaa, jotta ruoka imeytyy tehokkaammin laajemmalta alalta. Imeytymätön ruoka kulkeutuu edelleen paksusuoleen, jossa neste ja elektrolyytit imeytyvät takaisin koiran elimistöön ja muu poistuu suolistosta ulosteena.

Ruoan mukana eläin saa mikrobeja (alkueläimet, bakteerit ja virukset), joista osa jää pidemmäksi aikaa ja osa kulkeutuu ruoan mukana ulos. Ruoansulatuskanava on itsestään tehokas mikrobien eliminoija. Kanavan eri osat tuottavat happoa ja entsyymejä, joiden tehtävinä on pilkkoa ruoka, jotta se voi imeytyä, mutta myös inhiboida mikrobien lisääntymistä ja mahdollista toksiinien tuottoa. Terve suolisto pystyy estämään mikrobien siirtymistä suolenseinämän läpi muuhun kudokseen. Jos mikrobit läpäisevät suolenseinämän, kehon immunopuolustuksen tehtävä on hävittää haitalliset tunkijat ennen kuin mikrobi heikentää eläintä liiaksi.

Mikrobit toimivat yhtenä suoliston suojamekanisminä. Terveen suolistonseinämiin on kiinnittynyt mikrobeja. Eläin saa ne osittain äidiltään synnytyksen yhteydessä ja myöhemmin ympäristöstä. Suolen mikrobit koostuvat useista eri mikrobilajeista. Tyypillisiä lajeja ohutsuolessa ovat Bifidobacterium sp, Lactobacillus sp, Lactococcus sp. ja Enterococcus sp. Paksusuolesta löytyy edellisten lisäksi Bacteroides-, Streptococcus-, Clostridium- ja Eubacteria-lajeja. Suurin osa suolen mikrobeista on harmittomia ja jopa hyödyllisiä eläimen terveyden kannalta katsottuna. Mikrobit hyödyttävät isäntäeläintä eri tavoin: asuttamalla suolenseinämän ja siten viemällä elintilaa tautia aiheuttavilta mikrobeilta, tuottamalla suoleen hyödyllisiä yhdisteitä ja aineenvaihduntatuotteita sekä stimuloimalla immunovastetta. Edellä mainitut mekanismit suojelevat eläintä muun muassa silloin kun se syö tai juo haitallisia mikrobeita sisältäviä tuotteita, esimerkiksi pilaantunutta vettä.

Mikrobien olemassa oloon perustuva suojamekanismi voi pettää, jos mikrobit määrä vähenee tai ne katoavat suolesta. Antibioottikuurit, voimakkaat ruokintamuutokset tai muut suolen olosuhteita voimakkaasti muuttavat tekijät voivat tuhota mikrobistoa. Suolistoa tukevia mikrobeja, probiootteja, voi antaa eläimelle ennaltaehkäisevästi. Ne auttavat myös oireiden lievitykseen ja nopeuttavat paranemista. Suoliston suojana voidaan käyttää myös ravintolisiä. Mineraalipohjaiset ravintolisät, esim Diarsanyl^®, imevät suolistoon kertynyttä nestettä ja siten poistavat ripulista aiheutunutta ulostustarvetta. Ne myös suojaavat suolen limakalvoa vähentäen ravinnon hukkaa ja sitoen haitallisten mikrobien tuottamia toksiineja.

Saatavana apteekeista, eläinlääkäriasemilta, eläintarvikeliikkeistä sekä nettikaupasta